Kotoilu

Nykyisin on kuulemma trendikästä hidastaa tahtia, nautiskella perheen ja ystävien kesken kotosalla. Tämä tarkoittaa myös nettiostosten lisääntymistä. Kodeissaan olevat ihmisetkin kuluttavat, mutta he ostavat tuotteet netistä.

”Itella Postin kuljettamien verkkokaupasta tilattujen pakettien määrä kasvoi viime vuodesta 15 prosenttia. Kaiken kaikkiaan pakettien kokonaismäärä kasvoi kuluneen vuoden aikana kuusi prosenttia. Itellan mukaan verkkokaupan suosion kasvu näkyi tänä vuonna erityisesti joulupakettien määrässä.”

Palaan taas asiaan kivijalkakauppiaat. Paikallinen yritystoiminnan ylläpitäminen vaatii, että ihmiset lähtevät ulos kodeistaan. Miksi kaupunkien keskustoissa sitten pitäisi olla yrityksiä, miksi netistä ostaminen on väärin?

Paikalliset yritykset tuovat työpaikkoja ja vaurautta alueelle ja lisäävät sosiaalista kanssakäymistä. Facebookissa valitset ihmiset joiden kanssa olet, mutta kaupoissa ja kahviloissa voit tutustua ihmisiin joita et normaalisti nettikaveriksi edes kyselisi.

Kaikkien yritysten, vaikkeivät yksityiskauppaa kävisikään, etu on, että ihmiset lähtevät ulos kodeistaan. Kaupunkien keskustojen on oltava viihtyisiä ja niissä on oltava tapahtumia, koska parkkipaikoilla keskustat eivät voi automarkettien kanssa kilpailla.

Yritetään yhdessä tehdä kaupunkiemme keskustoista oma olohuoneemme, aloitetaan tekeminen jo ensivuonna. Toivotan kaikille lukijoilleni Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Miksi puheenjohtajaksi?

Minut valittiin 19.11 (tyttäreni syntymäpäivänä!) Porin Yrittäjien puheenjohtajaksi, muutama on kysynyt miksi tuollaisen työn otit?

Olen inhottavasti vastannut miksi ei? Silloin olen saanut ihmisiltä vastauksen, että siinä on työtä ja se vie kaikki sinun vapaa-aikasi. Näihin olen vastannut, että ei yrittäjä työtä pelkää ja vapaa-aikana on hieno tehdä jotain älyllistä ja haastavaa.

Todellisia syitä on monia. Haluan edistää yrittäjyyttä, joka on nykyajan työntekijöillekin erittäin tärkeä taito. Haluan, että Pori on kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa yrittäjyys on arvossaan. Haluan tutustua mahdollisimman moneen erilaiseen ihmiseen (vaikka nimimuisti hieman pätkiikin) ja kuulla heidän mielipiteitänsä eri asioista.

Ihmisten kuunteleminen ja omien mielipiteiden vahvistaminen tai muuttaminen kuuntelun myötä, ja sitä kautta vaikuttaminen asioihin on niin antoisaa, että suosittelen puolueetonta yhdistystoimintaa kaikille ihmisille.

Porin Yrittäjät ry on 1400 yrittäjän järjestö, joten mielipiteitä riittää, yrittäjä tuntien, en voi aina olla kaikkien kanssa samaa mieltä, mutta paljon löytyy myös yhteisiä säveliä, sillä usein yrittäjien etu tarkoittaa myös koko yhteiskunnan etua.

Tiedän, etten tiedä mitään

Kreikkalaisen filosofin Sokrateen kerrotaan lausuneen: ”Tiedän, etten tiedä mitään”. Samanlainen tunne on varmaan Euroopan poliittisessa johdossa, kun kukaan ei tiedä talouden suuntaa.

Sokrates käytti dialektiikkaa keskustellessaan ihmisten kanssa. Sokrateelle dialektiikka tarkoitti menetelmää, jonka avulla erilaisia näkemyksiä tarkastellaan kaikista mahdollisista näkökulmista. Oikea näkemysten tarkasteleminen on nykyisin aina vain vaikeampaa, koska tietomäärät ovat suurempia kuin Sokrateen aikaan, ja näkökulmia on myös yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Yritystä tai yhteiskuntaa kehitettäessä dialogi on käytännössä ainoa mahdollisuus. Yksittäinen taho ei voi hahmottaa kokonaisuutta, vaan tarvitaan eri puolilta tulevien tahojen näkemyksiä, jotta kokonaisuus voidaan hahmottaa.

Dialoginen keskustelu edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.

Otin tähän kreikkalaisen filosofin, koska Kreikka on osasyynä Euroopan kriisiin. Syitä Euroopan kriisiin löytyy meistä kaikista aivan riittävästi, emme ole riittävästi arvostaneet lähellä tuotettua tavaraa ja olemme eläneet yli varojemme. On hyvä muistaa Salvador Dalin maalauksen sanoma, kaikki ihmisen luoma on katoavaista.

Sokrateen tapa oli haastaa ihmiset perustelemaan väitteensä ja myöntämään tietämättömyytensä. Hän sai ystäviä, mutta myös vihollisia ja lopulta hänet tuomittiin kuolemaan.

Yrityksen päätöksissä lause ”Tiedän, etten tiedä mitään” helpottaa päätöksen tekoa. Enhän minä kuitenkaan tiedä mistään mitään.

Mikä on oikea hinta?

Pörssikurssit ovat Suomessa laskeneet viimeisen kolmen kuukauden aikana yli 23%. Nokian kurssi on tällä hetkellä 4,19 euroa. Mikä on osakkeiden oikea hinta?

”Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,3 prosenttia ja muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 2,5 prosenttia.” Mikähän on asunnon oikea hinta?

”Asuntolainojen viitekorkona tunnettu 12 kuukauden euribor laskee vielä ennen vuodenvaihdetta alle kahden prosentin, arvioi Sampo Pankki tuoreessa talousennusteessaan.” Mikä on lainakorkojen oikea hinta?

Asunnot ja lainat ovat kaikkien ”jokapäiväistä leipää”, mutta myös pörssikurssien kehitys vaikuttaa mm. eläkkeisiin ja on näin ollen myös ”jokapäiväistä leipää”. Leivästä pääsekin tämän viikon tutkimukseen, päivittäistavarakaupan Ernst & Youngilta tilaaman selvityksen mukaan: ”Elintarvikkeiden hintataso on Suomessa edullinen, jos hinnoissa ei oteta huomioon arvonlisäveroa. Päivittäistavarakaupan teettämän selvityksen mukaan arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden hintataso on Suomessa hieman keskimääräistä eurooppalaista hintatasoa alhaisempi.” Mikä on ruuan oikea hinta?

Oikean hinnan etsiminen kaupankäynnissä on kaiken a ja o. Talouden tarkka laskeminen on nyt myös arvossaan, sillä oikean hintainen ei aina ole halvin, paitsi koroissa ja osakkeissa.

Epävarmuutta taloudessa

18.7 uutisoitiin: ” Useiden ministerien ja kansanedustajien kesäsuunnitelmat muuttuvat Euroopan talouskriisin takia.” Pääministeri Jyrki Katainen kertoo 21.7: ” Tällaisessa kriisissä pitää uskaltaa tehdä päätöksiä vajavaisten tietojen perusteella sekä perusteltujen olettamuksien varassa. Kun ei ole faktoja, mielipiteet voivat olla eri maissa erilaiset, ja tästä huolimatta pitäisi yrittää tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä.”

Talouden epävarmuus on ilmeisesti se johon me nyt joudumme sopeutumaan. Talous muuttuu nyt aivan kuin sääilmiöt tänä kesänä, ensin on hirveä helle ja sitten tulee kova ukkosmyrsky. Myös politiikassa ja ihmisten elämässä ääri-ilmiöt ovat ottaneet paikkansa, ikävä Norjan tapaus on karmein esimerkki asiasta. Onko epävarmuuden aika tullut jäädäkseen? Pitääkö nyt tehdä päätöksiä, vaikka päätöksen tueksi tarvittavaa tietoa ei ole?

Itse yrityksen toimitusjohtajana ja yrittäjänä seuraan yrityksen kassatilannetta päivittäin, ja siinäkin huomaa tuon up/down-liikkeen. Nyt tarvitaan myös yrityksissä päätöksiä, ja niitä on uskallettava tehdä, sillä niiden tekemättä jättämiselläkin on seurauksensa.

Nyt tarvitaan yrittämistä, uskallusta ja silti myös malttia miettiä oikeita päätöksiä.

Uuden hallituksen talouspolitiikka

Suomeen on tulossa uusi hallitus jonka talouspoliittinen ohjelma vaikuttaa oudolta. Vaalien jälkeen aloitettiin hallitusneuvottelut ja tällöin tihkui tietona, että ns. kestävyysvaje olisi 6 miljardia, SDP:n ja Kokoomuksen välirikon aikaan puhuttiin 2,7 miljardin kestävyysvajeesta.

Nyt, kun hallitus on lähes valmis kestävyysvajeen luvuista ei enää puhuta ollenkaan. Talouspolitiikka onkin automaatti:

”Jos valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta ei käänny laskuun tai alijäämä vakiintuu yli yhteen prosenttiin BKT:sta, tuleva hallitus varautuu kiristämään vyötä vuosittain. Jos ehdot laukeavat, kansalaisia odottavat uudet veronkiristykset ja leikkaukset nyt hallitusneuvotteluissa sovittujen lisäksi.”

Toisaalta hienoa, voidaan tehdä nopeita ratkaisuja heti kun BKT osoittaa muuttumisen merkkejä. Tässä piilee kuitenkin vaara, jos BKT lähtee syöksyyn tulee jatkuvan kirityksen kausi mikä taas nopeutta syöksyä. Toinen vaara on, että säästötarpeiden tullessa hallitus yksinkertaisesti hajoaa.

Pitkäjännitteisen talouspolitiikan puuttuminen voi aiheuttaa epävarmuutta, mutta toivon, että uhkakuvani ovat vain normaalia Porissa syntyneen ihmisen pessimismiä.

Verkostoitumistilaisuuksia

Osallistiun tällä viikolla kahteen uuteen Porin Yrittäjien järjestämään yritysten verkostoitumistilaisuuksiin. Ensimmäinen oli aamukahvitilaisuus, joka uusitaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantai. Kahvin ja sämpylän lomassa keskusteltiin yritysten asioista, tehtiin pienet esittelykierrokset ja puhuttiin päivän polttavista asioista, enimmäkseen koska suomeen saadaan hallitus ja millainen hallitus. Keskustelussa vilahtelivat myös Porin kaupungin asiat, yrittämisen ilot ja niiden vaikeudet. Tilaisuus pidettiin Kahvila Fossettessa, jossa myös kahvilayrittäjä osallistui kiireidensä lomassa keskusteluun.

Toinen oli ”speed networking” tilaisuus Ravintola Kirjakaupassa. Tilaisuuden ideana oli hankkia uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Joudumme opettelemaan hissipuheen. Hissipuhe on iskevä ja mielikuvan herättävä esitys yrityksestä. Ensivaikutelman tekemiseen ei tule toista tilaisuutta, joten on hyvä oppia esittämään asiansa niin, että toinen haluaa tutustua siihen tarkemmin.
Tilaisuudessa selitimme kahdessa minuutissa asian vastapäätäistuvalle toiselle yrittäjälle, ja sitten kuuntelimme kaksi minuuttia hänen hissipuhettaan. Tilaisuus oli hauska, tapasimme kaikki ihmisiä ja ainakin minulle jäi sellainen ajatus, että otan pariin yritykseen tämän jälkeen yhteyttä. Seuraava ”speed netwoking” tilaisuus on tulossa taas elokuussa.

Nykyajan facebookien ja twitteriden aikakaudella on kiva keskustella ihmisten kanssa kasvokkain, joko kahvikupin ääressä tai puhumalla speed networking tilaisuudessa. Kokeilkaa!

Jääkiekko ja talouden nousu

Pidän jääkiekosta ja seurasinkin tiiviisti jääkiekon MM-kisoja. Jääkiekko on vauhdikas peli jossa tilanteet muuttuvat nopeasti. On hienoa, että Suomi voitti maailmanmestaruuden.

Uutisoinnissa on verrattu mestaruutta vuoden 1995 mestaruuteen myös talousmielessä. Tämä uutisointi on aivan tuulesta temmattua, urheilu ei vaikuta talouteen mitenkään. Vuonna 1995 Suomessa oli koettu kova lama ja taloussäästöt alkoivat vuosikymmenen puolessa välissä purra. Bkt:n nousu alkoi jo vuonna 1994 eikä sillä ole mitään tekemistä jääkiekon kultamitalin kanssa.

Voisin ajatella jopa päinvastoin: Ihmiset ovat tuottavasta työstä pois kun ovat seuranneet jääkiekkoa iltakaudet ja käyttävät kallista työaikaa jääkiekosta keskustelemiseen.

Porilaisena kumoan edelliset tekstit sitten kun Porin Ässät voittaa SM-liigan. Sillä on merkitystä jo globaalisti!

Talouden merkkejä

Jokainen yritys / yrittäjä etsii maailmalta ja omasta ympäristöstään merkkejä miten talous kehittyy. Taloudessa on erittäin ristiriitaisia merkkejä, riippuen siitä ketä jaksat kuunnella.

Olen ollut yrittäjänä yli kaksikymmentä vuotta maaliman nopeimmin muuttuvalla alalla. Tällä alalla on tottunut muutoksiin ja siihen, että muutosten nopeus on huimaava. Nykyisin ”kaikkien” huulilla oleva sosiaalisen median jättiläinen Facebook alkoi tosissaan levitä Suomessa vasta vuonna 2007, silloin koko sen koko käyttäjämäärä oli 58 miljoonaa. Tällä hetkellä pelkästään tätä yhteisöpalvelua käyttää yli 550 miljoonaa ihmistä. Saati sitten kuinka nopeasti NMT-puhelimet vaihtuivat GSM:ksi ja siitä puhelin muuttui taskuun sopivaksi 3G-tietokoneeksi. Vaikka tällä alalla on tottunut, että pysyvää on ainoastaan muutos, niin en silti alkaisi edes arvaamaan mihin maailma on menossa, eikä tämä ole talousihmisellekään varmasti helppoa.

Vaikka pidän hypetystä Habbo-hotellista tai vaikkapa Arry Birds – ohjelmasta melko yliampuvana, toivotan silti onnea ja menestystä näille uuden sukupolven internetyrityksille. Jostain meidänkin on saatava tulevaisuuden uusia toimialoja, kun metsäteollisuus taas uhkaa lähtöä maasta, tosin myös ”vanhoilta” toimialoilta löytyy uusia ajatuksia, mutta siellä tuo hypetys on aina pienempää.

Juna meni jo – vai menikö?

Lausahdus juna meni jo, ei tosiaankaan viittaa siihen että junat kulkisivat ajallaan, vaan sanontaa käytetään tarkoittamaan sitä, että päätökset tehdään liian myöhään.

Nokian hallituksen puheenjohtajan mukaan Nokialla ei ollut enää edellytyksiä tarjota kuluttajille kokonaiselämyksiä, joten liitto Microsoftin kanssa oli välttämätön – siis juna meni jo, vai menikö sittenkään?

Ei suomalainen innovatiivisuus kadonnut Nokian myötä, sanokoon Jorma Ollila mitä tahansa. Nokia myi muun toimintonsa pois ja sijoitti saadut rahat matkapuhelin liiketoimintaan. Otti riskin ja se kannatti. Apple oli lähes konkurssikypsä kymmenisen vuotta sitten, se otti riskin ja se kannatti. Kysymyksessä ei ole innovatiivisuuden puute, vaan riskinottokyvyn hiipuminen. Riskinteon juna ei ole mennyt.

Eilen (21.2) saatiin lukea, että satakuntaan ei liikennerahoja ole tullut, eikä ole edes tulossa – siis juna meni jo. Ei se oikeasti mennyt, määrärahojen pienuuden takia juna on vain myöhässä.

Uusi eduskunta valitaan huhtikuussa ja se tulee päättämään mm. liikennemäärärahoista ja verotuksen uudistamisesta. Verouudistus on merkittävin suomalaisia lähitulevaisuudessa koskettava asia. Sen toteutus määrittää maamme kilpailukyvyn, joka taas vaikuttaa siihen, minkä tasoiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa. Tämäkään juna ei vielä ole mennyt.

Vielä verotuksesta

Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti ilmestyi joulukuussa. Me yritysverotuksesta ja muutenkin asiasta kiinnostuneet olemme kuulleet montaa asiantuntijaa ja poliitikkoa asiasta. Seuraavaksi saamme tietää, että Saksa ja Ranska ovat EU:ssa sopimassa ja yritysverotuksen yhtenäistämistä euromaissa. Meidän pääministerimme Mari Kiviniemen mukaan Saksan ja Ranskan esitykset sopivat Suomelle.

En missään nimessä ole vastaan EU-alueen eläkeikien nostamista kestävälle tasolle, valtioiden velkaantumisen rajoittamista ja yritysverotuksen yhtenäistämistä euromaissa. Tällaiset muutokset lisäisivät Euroopan yhtenäisyyttä ja asettaisivat kansallisvaltiot ”samalle viivalle”.

Kritiikkiä annan lähinnä resurssien tuhlaamisesta. Miksi tehtiin verotuksesta kehittämisraportti, kun tällaista on ilmeisesti EU:ssa jo mietitty? Emmekö me tietäneet asiasta, vaikka meille vakuutetaan, että olemme EU:n ytimessä?

Suomen verotuksen päättää siis Angela Merkel, joten voimme unohtaa tulevissa edunkuntavaaleissa verotusteeman.

Mistä säästetään 2011?

Lähes puolet suomalaisista on valmis leikkaamaan valtion ja kuntien menoja kertoo Ylen tutkimus.Yleisesti hyväksyttynä pidetään, että suuritulosten lapsilisistä luovutaan (säästö 180 milj) sekä subjektiivisesta päivähoidosta (säästö 60 milj) . Maahanmuuttajien tuet ovat seuraavana, tämän säästövaikutusta on vaikea löytää, mutta maahanmuuttajien eritystuelle löytyy summa ja se on noin 19 milj.

Osittain hyväksyttynä pidetään myös asuntolainan korkovähennyksen poistamista (säästö 540 milj). Suoria yritystukia on kritisoitu, ja niitä annettiin 400 miljoonaa. (Takaukset ja lainat noin 1,2 miljardia).

Nyt on säästetty 1,2 miljardia euroa.

Epäilen, että mitään näistä säästöistä ei tehdä vaan korotetaan arvolisäveroa kaksi prosenttiyksikköä. Kahden prosenttiyksikön korotus al-veroon antaa tuloja suurin piirtein saman verran kuin edellä olevat toimenpiteet.

Ikävä kyllä al-veron korotus siirtää tavarahankinnat internetin kautta halvemman veron maihin, nostaa paikallisten palveluiden ja ruuan hintaa, eikä puutu rakenteisiin.