Inflaatio

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio nousi huhtikuussa 0,9 prosenttiin. Maaliskuussa se oli 0,6 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea korkojen laskun hidastuminen.

Hassua, että laskun hidastuminen lisää inflaatioita, miten mahtaa käydä, kun korot alkavatkin nousta. Sähkön, bensiinin ja muun energian hinta on jatkuvassa nousussa. Tuontituotteet nousevat, kun euron kurssi painuu jatkuvasti alaspäin. Kuluttajahintoja nostaa vielä arvolisäveron korottaminen. Olemme siis menossa kohti suurempaa inflaatiota.

Etla arvioi maaliskuussa, että kuluttaja hintojen nousu on tänä vuonna 1.0 prosenttia. Se tuntuu minun mielestäni melko varovaiselta arviolta. Voisin väittää, että hintojen nousu vaikeuttanee syksyn ja kevään palkkaneuvotteluja ja aiheuttaa lisää hinnankorotuksia. Itse olen ensimmäisen asuntoni ostanut 1989, jolloin inflaatio oli noin 7 % luokkaa, siitä saakka se onkin pudonnut lähes tasaisesti näihin päiviin asti.

Villinä veikkauksena, pitäisin itse, että inflaatio on tänä vuonna lähempänä kolmea prosenttia, kuin tuota yhtä prosenttia.

Epävarmuutta Euroopassa

Epävarmuus taloudessa on taas lisääntymässä, Kreikan ongelmien ja muiden Euroopan-maiden velkojen tultua median reposteltaviksi. Taloustaantuman estämiseen laitetut valtavat rahat paisuttivatkin Euroopan julkista taloutta, työllistävien yritysten saadessa vain murusia.

Hakusanalla EU-projektit tulee googlen sivuilta 345 000 tulosta, pelkästään suomenkielisiltä sivuilta. EU aikana Suomessa onkin totuttu erilaisten projektin talouteen, projekteilla kehitetään yhteiskuntaa, ja projektin loputtua projektin tuotos jää yhteiskunnan maksettavaksi.

Yhteiskunnan kehittäminen on tärkeää, mutta myös turhien palveluiden ylläpitäminen on kallista. Suomalaisten pitää sanoa ei turhille palveluille. Nousukauden aikana rahareikiä julkiseen talouteen keksittiin ”urakalla” mm. subjektiivinen päivähoito, työttömyyseläkeputket sekä väärin tehdyt veronalennukset ovat varmaan olleet eniten esillä.

Mikäli rakenteisiin ei pian puututa, on edessä valtionvelan kasvu ja veronkorotukset. Julkista taloutta pitää siis kehittää, mutta myös sen kehittäminen vaatii rahaa. Tästä voikin päätellä, että nopeaa paranemista yleisiin taloustietoihin tuskin on tulossa.

Mihin sitten epävarmuuden aikana kannattaa sijoittaa? Mielestäni itseen ja kultaan. Kulta nousi perjantaina ennätyslukemiin lähelle (14. 5. 2010) 1 250 dollariin unssilta. Itse olen kultasijoitukseni tehnyt aina koruihin. Ainakin vaimolle ostetut kultakorut ovat antaneet minulle tyydyttävän tuoton.

Pelastetaan €uro

Olin lomamatkalla Kreetalla huhtikuun viimeisen viikon. Tulivuorituhkan takia pääsimme matkaan 20 tuntia myöhemmin kuin piti, eivätkä nuo ilmatkaan tähän aikaan vuodesta ole parhaat, mutta pääsipähän töistä viikoksi eroon.

Kreikka on nyt kaikkien puheenaihe, sillä heidän taloutensa on aivan kuralla. Euromaat lainaavat kreikalle 80 miljardia ja IMF lainaa 30 miljardia, yhteensä apu on siis 110 miljardia euroa. Suomen osuus lainasummasta on 1,6 miljardia. Monet ovat laskeneet mitä kaikkea tuolla sumalla saataisiin, tähän en itse ajatellut ryhtyä, vaikka saahan sillä kaikennäköistä.

Suomen ottaessa valuutakseen euron ei tällaisista tapauksista ollut tietoakaan. Kreikkahan pääsi vähän huijaamalla euromaaksi, sillä sehän ei oikeastaan liittyessäänkään täyttänyt kriteereitä.

Suomi on silti hyötynyt eurosta, sillä se on tuonut vakautta talouteen ja pakottanut teollisuuteemme etsimään kilpailukykyä muustakin kuin jatkuvista devalvaatioista. Jos Kreikka saadaan pelastettua tuolla summalla, niin se osoittaa markkinoille, että euro on oikea raha. Silloin se on Suomelle myös sijoitus, koska lainan korko on 3kk euribor + 3 prosenttia.

Jos tuo lainapaketti kaatuu, tai vieläkin pahempaa se ei pelasta Kreikkaa, on EU todella pahassa kriisissä. Etelä-Euroopassa on ikävä kyllä muitakin euromaita jotka saattavat lähivuosina aiheuttaa taloudessa ongelmia. Toivokaamme, että kreikkalaiset saavat taloutensa kuntoon ja euro pelastuu.