Maakuntakeskusten kehittäminen

Hallituksen laajakaistastrategian toteuttaminen vaatii, että nettinopeudet nousevat so. tarvitaan valokaapeleita koteihin. Kaapeleiden vetäminen maaseudulle on mahdollista, joskin erittäin kannattamatonta. Terveyspalvelut ja muut yhteiskunnan tarjoamat palvelut on kannattavampaa tarjota maakunnan keskuksissa. Tiheämmin asuminen on ekologista sillä lyhemmät etäisyydet tekevät sen että, julkinen liikenne saadaan toimivammaksi ja mm. jätteenkäsittely voidaan koordinoida paremmin.

Suomen maaseudun luonto ja näkymät ovat upeita. En tarkoita, että maanviljelyäkään tarvitsisi lopettaa, kunhan vain pidetään siitä huoli, etteivät ihmiset turhaan asu maaseudulla. Turhaan asumisella tarkoitan ”peräkamarin” poikia ja tyttöjä joille maaseutu ei tarjoa mitään, sekä seniori-ikäisiä jotka löytäisivät kaupungeissa uusia harrastuksia ja olisivat lähempänä hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Tämän trendin yleistyminen suurentaisi tilakokoja ja tekisi maaseudusta työpaikan, joka voisi tarkoittaa sitä, että maanviljelijätkin asuisivat kaupungeissa ja kävisivät vuorotöissä maatilalla.

Maaseudun pitäminen väkisin asuttuna maksaa Suomelle yllättävän paljon ja lisää byrokratiaa. Tiheämmällä asumisella voidaan palvelut järjestää huomattavasti edullisemmin. Emme siis välttämättä tarvitse lisää työvoimaa, eikä työuria ei tarvitse pidentää.

Yksinkertaista muutto kaupunkikeskeiseksi yhteiskunnaksi ei tietenkään ole, mutta lainatakseni erään hyvän ystäväni sanoja: ”Pitäisikö kaiken sitten olla yksinkertaista?”.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja päivillä

Olin 7.2 – 10.2 välisen ajan Suomen yrittäjien puheenjohtaja päivillä. Tapasin hyvin paljon tuttuja sekä verkostoiduin uusien kanssa. Osa päivien luennoista oli hyviä, jopa erinomaisia, joissain asioissa taas oli mielestä etäännytty yrittämisestä melko kauas.

Wikipedia, tuo nykyajan pikku-jättiläinen kertoo yrittäjän määreeksi seuraavan:
”Yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa organisoi liiketoimintaa hänen itsensä tai jonkun muun havaitseman liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi. Yrittäjä kantaa liiketoimintamahdollisuuteen liittyvän riskin ja pyrkii tekemään liiketoiminnallaan voittoa.”

Eräässä luennossa oli puheena yritysten laajeneminen, ja hyvin suuri prosentti (muistaakseni yli 80 %) ilmoitti, että ei halua laajentaa liiketoimintaansa. Tämä tuntuu minusta aina hämmästyttävältä, sillä se tarkoittaa ei riskin minimoimista, vaan halua tehdä yritystoimintaa täysin riskittömästi.

Yhtenä syynä riskin ottamisen vaikeuteen pidän voiton tuottamisen vaikeutta Suomessa. Vaikeutta lisäävät normaalin liiketoiminnan lisäksi kaksi asiaa, eli naapurikateus ja verotukselliset asiat. Joista pitäisin tuota kateutta jopa pahempana kuin verotusta. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, on sanonta, joka pitää yllättävän hyvin paikkansa.

Toivon siis sitä, että antakaa yritysten ja yrittäjien menestyä, he tuovat työpaikat, verotulot paikkakunnallenne.