Hyvä yritysjohtaja

Nykyisin tarjotaan valtavasti kursseja ja kirjoja johtamisesta. Työyhteisöjen kehittämiseen panostetaan enemmän kuin koskaan. Nykyisin johtajalta vaaditaan empatiakykyä ja ymmärrystä, tämä ymmärretään joskus väärin ja ollaan ennen kaikkia ”kaveri”, eikä johtaja.

Hyvän johtajan tärkein ominaisuus eivät ole hyvät puheenlahjat tai mestarillinen tapa tunnustella sisintämme puheillaan, vaan kyky kuunnella. Johtajan tehtävä on huolehtia siitä, että työtehtävät tehdään sujuvasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Johtajalla pitää olla rohkeutta puuttua yrityksen ja henkilökunnan ongelmatilanteisiin tarpeen vaatiessa. 

Hyvän johtajan tulee katsoa myös tulevaisuuteen, oltava vuorovaikutteinen ja innovatiivinen, sekä luoda ja ylläpitää yhteyksiä ja suhteita. Se tärkein asia on tietenkin, että hyvällä johtajalla on parhaat tekijät.

Muutosten nopeus

Ostin ensimmäisen gsm-puhelimeni, Nokia 2110:n, muistaakseni alkuvuodesta 1995, eli seitsemäntoista vuotta sitten. Tietotekniikan kehitys on ollut kokoajan hurjaa, vuonna 1995 tuli markkinoille myös ensimmäinen Windows – käyttöjärjestelmä (siis sellainen mikä ei tarvittu Dos-järjestelmää). Applen Ipad tuli myyntiin Yhdysvalloissa 3.4.2010, nyt sitä on myyty noin 70 miljoona kappaletta.

Ipadeja myydään siis vuodessa enemmän kuin kannettavia tietokoneita ja muutama kymmenen miljoonaa enemmän kuin Nokian Lumia puhelimia. Kuriositeettina tähän vuonna 1997 konkurssin partaalla olleelle Applelle pelastuksen tarjosi Microsoft.

Olin Satakunnan Kauppakamarin ”ICT LIIKETOIMINNAN UUDISTAJANA” luennolla jossa yksi luennoista käsitteli ICT trendejä.
Luennoitsija painotti useita kertoja, että muutosten nopeus yliarvioidaan, mutta muutosten vaikutukset aliarvioidaan. Tämä on hyvin sanottu.

Me kaikki ehdimme muutoksiin mukaan, mutta muutokset voivat olla suurempia kuin osaamme kuvitellakaan.  Suurin osa ihmisistä pelkää muutoksia.
Niin kuin eräs ystäväni sanoi: ” 80-luvulla kaikki oli paremmin”. Minusta muutokset ovat aina hyvästä, nyt vain on niin, että nopeus tuntuu yllättävän.   Ei meistä kukaan oikeasti kaipaa 80-lukua. Eihän?

Kotoilu

Nykyisin on kuulemma trendikästä hidastaa tahtia, nautiskella perheen ja ystävien kesken kotosalla. Tämä tarkoittaa myös nettiostosten lisääntymistä. Kodeissaan olevat ihmisetkin kuluttavat, mutta he ostavat tuotteet netistä.

”Itella Postin kuljettamien verkkokaupasta tilattujen pakettien määrä kasvoi viime vuodesta 15 prosenttia. Kaiken kaikkiaan pakettien kokonaismäärä kasvoi kuluneen vuoden aikana kuusi prosenttia. Itellan mukaan verkkokaupan suosion kasvu näkyi tänä vuonna erityisesti joulupakettien määrässä.”

Palaan taas asiaan kivijalkakauppiaat. Paikallinen yritystoiminnan ylläpitäminen vaatii, että ihmiset lähtevät ulos kodeistaan. Miksi kaupunkien keskustoissa sitten pitäisi olla yrityksiä, miksi netistä ostaminen on väärin?

Paikalliset yritykset tuovat työpaikkoja ja vaurautta alueelle ja lisäävät sosiaalista kanssakäymistä. Facebookissa valitset ihmiset joiden kanssa olet, mutta kaupoissa ja kahviloissa voit tutustua ihmisiin joita et normaalisti nettikaveriksi edes kyselisi.

Kaikkien yritysten, vaikkeivät yksityiskauppaa kävisikään, etu on, että ihmiset lähtevät ulos kodeistaan. Kaupunkien keskustojen on oltava viihtyisiä ja niissä on oltava tapahtumia, koska parkkipaikoilla keskustat eivät voi automarkettien kanssa kilpailla.

Yritetään yhdessä tehdä kaupunkiemme keskustoista oma olohuoneemme, aloitetaan tekeminen jo ensivuonna. Toivotan kaikille lukijoilleni Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Miksi puheenjohtajaksi?

Minut valittiin 19.11 (tyttäreni syntymäpäivänä!) Porin Yrittäjien puheenjohtajaksi, muutama on kysynyt miksi tuollaisen työn otit?

Olen inhottavasti vastannut miksi ei? Silloin olen saanut ihmisiltä vastauksen, että siinä on työtä ja se vie kaikki sinun vapaa-aikasi. Näihin olen vastannut, että ei yrittäjä työtä pelkää ja vapaa-aikana on hieno tehdä jotain älyllistä ja haastavaa.

Todellisia syitä on monia. Haluan edistää yrittäjyyttä, joka on nykyajan työntekijöillekin erittäin tärkeä taito. Haluan, että Pori on kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa yrittäjyys on arvossaan. Haluan tutustua mahdollisimman moneen erilaiseen ihmiseen (vaikka nimimuisti hieman pätkiikin) ja kuulla heidän mielipiteitänsä eri asioista.

Ihmisten kuunteleminen ja omien mielipiteiden vahvistaminen tai muuttaminen kuuntelun myötä, ja sitä kautta vaikuttaminen asioihin on niin antoisaa, että suosittelen puolueetonta yhdistystoimintaa kaikille ihmisille.

Porin Yrittäjät ry on 1400 yrittäjän järjestö, joten mielipiteitä riittää, yrittäjä tuntien, en voi aina olla kaikkien kanssa samaa mieltä, mutta paljon löytyy myös yhteisiä säveliä, sillä usein yrittäjien etu tarkoittaa myös koko yhteiskunnan etua.

Tiedän, etten tiedä mitään

Kreikkalaisen filosofin Sokrateen kerrotaan lausuneen: ”Tiedän, etten tiedä mitään”. Samanlainen tunne on varmaan Euroopan poliittisessa johdossa, kun kukaan ei tiedä talouden suuntaa.

Sokrates käytti dialektiikkaa keskustellessaan ihmisten kanssa. Sokrateelle dialektiikka tarkoitti menetelmää, jonka avulla erilaisia näkemyksiä tarkastellaan kaikista mahdollisista näkökulmista. Oikea näkemysten tarkasteleminen on nykyisin aina vain vaikeampaa, koska tietomäärät ovat suurempia kuin Sokrateen aikaan, ja näkökulmia on myös yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Yritystä tai yhteiskuntaa kehitettäessä dialogi on käytännössä ainoa mahdollisuus. Yksittäinen taho ei voi hahmottaa kokonaisuutta, vaan tarvitaan eri puolilta tulevien tahojen näkemyksiä, jotta kokonaisuus voidaan hahmottaa.

Dialoginen keskustelu edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.

Otin tähän kreikkalaisen filosofin, koska Kreikka on osasyynä Euroopan kriisiin. Syitä Euroopan kriisiin löytyy meistä kaikista aivan riittävästi, emme ole riittävästi arvostaneet lähellä tuotettua tavaraa ja olemme eläneet yli varojemme. On hyvä muistaa Salvador Dalin maalauksen sanoma, kaikki ihmisen luoma on katoavaista.

Sokrateen tapa oli haastaa ihmiset perustelemaan väitteensä ja myöntämään tietämättömyytensä. Hän sai ystäviä, mutta myös vihollisia ja lopulta hänet tuomittiin kuolemaan.

Yrityksen päätöksissä lause ”Tiedän, etten tiedä mitään” helpottaa päätöksen tekoa. Enhän minä kuitenkaan tiedä mistään mitään.

Mikä on oikea hinta?

Pörssikurssit ovat Suomessa laskeneet viimeisen kolmen kuukauden aikana yli 23%. Nokian kurssi on tällä hetkellä 4,19 euroa. Mikä on osakkeiden oikea hinta?

”Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,3 prosenttia ja muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 2,5 prosenttia.” Mikähän on asunnon oikea hinta?

”Asuntolainojen viitekorkona tunnettu 12 kuukauden euribor laskee vielä ennen vuodenvaihdetta alle kahden prosentin, arvioi Sampo Pankki tuoreessa talousennusteessaan.” Mikä on lainakorkojen oikea hinta?

Asunnot ja lainat ovat kaikkien ”jokapäiväistä leipää”, mutta myös pörssikurssien kehitys vaikuttaa mm. eläkkeisiin ja on näin ollen myös ”jokapäiväistä leipää”. Leivästä pääsekin tämän viikon tutkimukseen, päivittäistavarakaupan Ernst & Youngilta tilaaman selvityksen mukaan: ”Elintarvikkeiden hintataso on Suomessa edullinen, jos hinnoissa ei oteta huomioon arvonlisäveroa. Päivittäistavarakaupan teettämän selvityksen mukaan arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden hintataso on Suomessa hieman keskimääräistä eurooppalaista hintatasoa alhaisempi.” Mikä on ruuan oikea hinta?

Oikean hinnan etsiminen kaupankäynnissä on kaiken a ja o. Talouden tarkka laskeminen on nyt myös arvossaan, sillä oikean hintainen ei aina ole halvin, paitsi koroissa ja osakkeissa.

Epävarmuutta taloudessa

18.7 uutisoitiin: ” Useiden ministerien ja kansanedustajien kesäsuunnitelmat muuttuvat Euroopan talouskriisin takia.” Pääministeri Jyrki Katainen kertoo 21.7: ” Tällaisessa kriisissä pitää uskaltaa tehdä päätöksiä vajavaisten tietojen perusteella sekä perusteltujen olettamuksien varassa. Kun ei ole faktoja, mielipiteet voivat olla eri maissa erilaiset, ja tästä huolimatta pitäisi yrittää tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä.”

Talouden epävarmuus on ilmeisesti se johon me nyt joudumme sopeutumaan. Talous muuttuu nyt aivan kuin sääilmiöt tänä kesänä, ensin on hirveä helle ja sitten tulee kova ukkosmyrsky. Myös politiikassa ja ihmisten elämässä ääri-ilmiöt ovat ottaneet paikkansa, ikävä Norjan tapaus on karmein esimerkki asiasta. Onko epävarmuuden aika tullut jäädäkseen? Pitääkö nyt tehdä päätöksiä, vaikka päätöksen tueksi tarvittavaa tietoa ei ole?

Itse yrityksen toimitusjohtajana ja yrittäjänä seuraan yrityksen kassatilannetta päivittäin, ja siinäkin huomaa tuon up/down-liikkeen. Nyt tarvitaan myös yrityksissä päätöksiä, ja niitä on uskallettava tehdä, sillä niiden tekemättä jättämiselläkin on seurauksensa.

Nyt tarvitaan yrittämistä, uskallusta ja silti myös malttia miettiä oikeita päätöksiä.