Pilvipalvelut, tietotekniikan tulevaisuus?

Pilvipalveluilla tarkoitetaan verkossa tarjottavaa, vaikkapa Internet-selaimella käytettävää ohjelmaa tai sovellusta, joka tuotetaan palveluna yhdestä tai useammasta paikasta monen tahon käyttöön. Verkkopalvelimille siirtyvien sisältöjen, sovellusten ja laskennan kokonaisuutta kutsutaan siis pilvipalveluiksi.

Yritysten kannalta pilvialustat tarjoavat nopean tavan rakentaa uusia palveluja. Palvelun kehittäminen on nopeaa, kun aikaa vievä ja kallis tuotantoympäristön hankinta ja pystyttäminen jää pois. Kuluttajille pilvipalvelut merkitsevät joustavuutta ja tehokkuutta: maksetaan vain siitä mitä todella tarvitaan.

Kuluttajien pilvipalveluita ovat esimerkiksi videoiden tilaukset. Television ohjelmat ovat jo ”pilvessä” (Yle Areena, MTV3 –katsomo, Netti-Tv yms.), erilaiset nettipelit, wikipedia ja facebook ovat myös pilvipalveluita.

Perinteiset yrityssovellukset, kuten tuotannonohjaus, eivät ole vielä otollisia siirrettäviksi pilvialustalle. Niiden osalta käyttäjien on ensin totuttava ajatukseen ja myös pilvialustojen on vielä tarjottava lisää valinnanvaraa palvelutason ja integraatiomahdollisuuksien suhteen.

Yritykset käyttävät pilvipalveluita tällä hetkellä mm. laajennettuihin sähköpostipalveluihin, tilitoimistopalveluihin, intra- ja Internet-sivuihin ja pieniin varmuuskopiointipalveluihin.

Seuraavat kymmenen vuotta ovat pilvipalveluiden käynnistymisaikaa ja tuskin Summan paperitehdas ei ole ainoa vanha paperitehdas joka saa uuden elämän pilvipalveluiden myötä.

Pilvipalvelut muuttavat elämäämme enemmän kuin auton keksiminen.

Sunnuntai aukiolo

Eduskunnan enemmistö hyväksyi 18. 11. 2009 iltapäivällä uuden liikeaikalain, joka sallii ympärivuotisen sunnuntaikaupan. Tähän voisin hyvin sanoa EVVK (suom. ei voisi vähempää kiinnostaa).

Miksi ihmisten pitäisi käydä kaupassa sunnuntaipäivänä, eikö kukaan enää käy sunnuntaikahvilla sukulaisissa, lue kirjoja, päivitä facebookia, leiki sängyssä lasten kanssa, pelaa tietokonepelejä, lepää tai katso pitkiä DVD – elokuvia. Luetteloahan voisi jatkaa pitkään, onko se ”kaupantädin” parin euron sunnuntailisä hänellekään niin tärkeä?

Vastustan kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, en uskonnollisista syistä, enkä siitä syystä että yksinyrittäjällä ei ole vapaapäiviä, vaan puhtaasti joutenolon kannalta. Mitä sitten on joutenolo? Katsotaanpa wikipediasta:

”Suomen sana koulu tulee latinan ja ruotsin kautta kreikan sanasta skhole. Kreikan sana merkitsi vapaiden miesten vapaa-aikaa, joutenoloa, jota he käyttivät henkiseen ja ruumiilliseen itsensä kehittämiseen”.

Siis joutenolo on itsensä kehittämistä, tällekö me heitämme hyvästit kun avamme kauppamme sunnuntaisin?

Onko se sittenkin W?

Onko se sittenkin W? Puhun tietenkin taloudesta. SataCom toimittaa tietokoneita ja tietojärjestelmiä Satakunnan alueen yrityksille. Viime vuoden loppu ja tämän vuoden ensimmäiset kuukaudet myynti laski, ei jyrkästi, mutta laski kuitenkin. Tietotekniikka on tietynlainen talouspuntari, yritykset investoivat tietokoneisiin, kun tilauskirjoissa on tilauksia ja viivästyttävät tietotekniikka hankintoja kun tietokannat eivät suurene tilausten myötä.

Toinen kvartaali oli huomattavan positiivinen, myynti nousi ja asiakkaat olivat positiivisella mielellä vielä koko elokuun ja syyskuun alkuviikot. Syyskuun lopusta asti on pieni alavire taas tullut kuvioihin, ei taaskaan mikään merkittävä laskua, mutta positiivisen kesän jälkeen tuli hieman vakava olo.

Myyntikate tällaisissa laskuissa pienenee aina, sillä kokonaismyynnin vähetessä alan kilpailu pitää huolen, että asiakkaat saavat laitteet hieman halvemmalla. Meidän etumme on kuitenkin tavallisiin ”rautakauppoihin” se, että palveluliiketoiminta jatkaa tasaista nousuaan.

Siis onko se W, V, L vai U? Sen varmaan näemme loppuvuoden aikana. Positiivisella asenteella ja pää kylmänä tästäkin selvitään, eli parempi toivoa parasta ja varautua parempaan.