perjantai 26. maaliskuuta 2010

Lakko-oikeus, tarpeetonko?

Ministerit Anni Sinnemäki ja Paavo Väyrynen vakuuttivat torstaina (25.3) eduskunnan kyselytunnilla kuin yhdestä suusta, että pääministeri Matti Vanhanen ei ole esittänyt lakko-oikeuden rajoittamista.

Liberaalien (kyllä, ilmeisesti sellainenkin puolue on vielä olemassa) puoluesihteeri Mika Mustalahti kirjoitti blogissaan:
”Jos työntekijöiltä vietäisiin lakko-oikeus, kymmenet tuhannet työttömät saisivat töitä erityisesti tietyillä aloilla keinotekoisen korkeiksi nousseiden palkkojen laskiessa luonnolliselle tasolle. Minusta jo yksin tässä on riittävästi syytä lakko-oikeuden poistamiselle. Kun yllä puhun lakko-oikeuden poistamisesta, tarkoitan lakossa olevan työntekijän irtisanomissuojan poistamista."

Hetkinen, paljonkohan työaikaa kuluu lakkoiluun?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työaikakatsauksen mukaan tehdastyöläinen käyttää työntekoon 78,6 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta, vuosiloma vie työaikaa 10 prosenttia. Sairauslomat, tapaturmat, perhevapaat yms. noin 10 prosenttia. Työtaistelun prosenttimääräksi tulee noin 0,06 %.

Olisikohan kuitenkin olemassa monia muita tärkeämpiä asioita kehittää työelämää kuin lakko-oikeuden poistaminen?

Molempien osapuolien on pyrittävä avoimeen keskusteluun ja yksinkertaisiin sopimuksiin joissa ei ole tulkinnan varaa. Ahtaajienkin lakko johtui suurimmaksi osaksi monimutkaisen sopimuksen tulkinnan erimielisyyksistä.

Muutkin työelämän ongelmat saadaan poistettua keskustelemalla ja ennen kaikkea kuuntelemalla.

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Yli 350 000 työtöntä?

Tämä saattaa tuntua hieman pessimistiseltä, mutta kerron miten tällainen itse oppinut Excelin käyttäjä pääsee tuollaisiin työttömyyslukuihin.

Työvoiman määrä Suomessa on 2,7 miljoonaa henkeä. Työttömiä Suomessa oli 2009 lopussa noin 221 000 ihmistä. Bruttokansantuote on vuonna 2010 suurin piirtein sama kuin 2009 eli 171 miljardia. Työvoimakulut nousivat noin 5,5 %, jotta pystymme samoilla kustannuksilla tuottamaan saman bruttokansantuotteen on työvoimaa vähennettävä vuodesta 2009 noin 130 000 ihmisellä.

Pitääkö palkkojen olla ”kiveen hakattuja”, eikö nyt olisi joustavan palkkapolitiikan vuoro. Saavutetuista eduista ei kuitenkaan luovuta, eli mieluummin annetaan alle 30-vuotiaiden olla työttömänä ja jäädään itse aiemmin työttömyyseläkkeelle.

Valtio haluaa korottaa eläkeikää, en vain saa millään yhtälöä toimimaan, ellei päästä reilulle kasvu-uralle (4,5%/vuosi). Kasvu-uralle pääsyyn auttaisi kyllä kulujen pienentäminen eli pieni palkanalennus, se jos mikä olisi todellinen elvytyspaketti.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Tilaaja- tuottajamalli

Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan julkisten palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan hallinnollisesti toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho ja tuottajana voi toimia julkinen tai yksityinen palvelun tuottaja tai kolmas sektori. Tilaaja-tuottajamalli voi olla myös julkisen organisaation sisäinen ohjausmalli.

Tilaaja-tuottajanmalli on yrityselämässä ollut käytössä niin kauan kuin yritystoimintaa on ollut olemassa. Nyt kunnat ovat keksineet tämän tavan uudelleen, ja tämä on eräänlainen mantra, jota yritetään pikaisesti levittää koko kaupungin toimintaan. Suhtaudun positiivisesti siihen, että tällainen malli otetaan käyttöön, mutta uudenlainen tapa tehdä töitä vaatii mielestäni pitkän testausvaiheen.

Kotikaupungissanikin on tämän vuoden alusta tehty erittäin suuri palveluliikelaitos, joka tuottaa ateria-, puhtaus- ja kiinteistönhoitopalveluja Porin kaupungille. Tämä 700 työtekijän jättiläisyritys perustettiin erittäin nopealla aikataululla ja sen huomaa. Tilaaja ei tiedä mitä pitäisi tilata ja tuottaja ei tiedä mitä pitäisi tuottaa. Henkilökunnat, sekä tilaajien ja tuottajien puolella ovat ihmeissään.

En voi olla siteeraamatta lauantain (6.3.2010) Satakunnan Kansan juttua, jossa minun entinen ja lasteni entisen koulun rehtori sanoo seuraavaa: ” Meille vakuutettiin, ettei mikään muutu, kun ruokailu ja siivous ulkoistettiin, mutta tässä on välillä naurussa pitelemistä. Uusi systeemi on kankea, byrokraattinen ja käytännössä monimutkainen ”.

Tuntuu hassulta että tilaaja joutuu lehden palstalla valittamaan tilaaja-tuottajamallia, eivätkö tilaajatkaan saa mallissa ääntänsä kuuluville? Toivon, että malli saadaan Porissa pian toimiaan, sillä se mahdollistaa tarkat kustannusanalyysit ja mahdollisuuden myös parantaa palvelua.

Tietenkin tämä mahdollistaa myös yksityisen kilpailun palveluliikelaitoksen tuottamille palveluille.